Caratina

Caratina, "Tintti"
hollantilainen puoliverinen, tamma
ruunikonkirjava (tobiano), säkä 163 cm
s. 4.4.2019, 5 v.

VH20-012-0108 / #PKK3787
kasvattaja Dierk Mayer (VRL-11889 & VRL-05265)
omistaja Kristiina Peltola (VRL-08817)
Tintti asuu alkuvuoden 2022Auburn Estatessa

Sisäänratsastettu

EV-II

Pääkuva © Tuulia, liikekuva © VRL-05265

Luonnekuvaus

Caratina on nuoren emänsä Qualitinan ensimmäinen jälkeläinen. Dierk Mayer lähti hakemaan varsaan hieman lisää kokoa käyttämällä pienikokoiselle tammalle isoa, 172-senttistä Karkadannia - ja saikin sitä, mutta tosiaankin vain hieman. Caratina syntyi hitusen etuajassa, ja vaikka sillä tuskin asian kanssa mitään tekemistä onkaan, tuntuu että hevosen jalkojen kasvui jäi jossain välissä hieman kesken. Se ei kuitenkaan ole estänyt Caratinaa olemasta mitä sievin ja hupaisin varsa, josta taatusti tulee vielä mukiinmenevä kilparatsu.

Pikkuruisen Qualitinan ja suuren ja komean Karkadannin tammavarsa on pikkuisen matalajalkainen ja ponimainen puoliveriyksilö, mutta pontta lyhyenpuoleisissa jaloissa kuitenkin riittää. Caratinan ponimaisuus ei nimittäin rajoitu sen pyöreälinjaiseen ulkonäköön, vaan jotakin pollemaisuutta on livahtanut luonteeseenkin. Emänsä tapaan tamma on kyllä hyvin ihmisystävällinen ja kiltin näköinen heppa, mutta jestas että se osaakin olla sille päälle sattuessaan itsepäinen. Jos Caratina tahtoo seistä möllötellä paikallaan, sitten se myös tekee niin; ja jos nälkä yllättää, tienpientareet kutsuvat tammaa varsin houkuttelevasti; ja jos, kuten aika usein, tamman menojalkaa vipattaa eikä esimerkiksi laitumelta kotitalliin palaaminen kiinnosta, sitten se sanoo soronoo ja jatkaa leikkisää rallitteluaan ympäri laidunta eikä ole kaihoisasti peräänsä katselevaa ihmistä näkevinäänkään.

Caratina on ajoittaisen itsepäisyytensä vastapainoksi myös montaa hyvää asiaa, kuten rohkea ja hyväntuulinen. Ei liene luultavaa, että tämä pikkuheppa tulevaisuudessakaan ryhtyisi herkkähermoiseksi stressipesäkkeeksi, sillä sitä on siunattu huolettomalla elämänasenteella. Caratina kohtaa uudet asiat, paikat ja ihmiset tekemättä niistä sen kummempaa numeroa, mikä lupaa hyvää aiotun kisahevosen tulevaisuuteen. Irtohypytyskujasta se innostui heti ensimmäisellä kerralla valtavasti, kunhan sai jutun juonesta kiinni (no, siinä meni pari kujankiertoyritystä kylläkin; en mene vannomaan että Caratina olisi kovin nokkela estehevonen vaikka esteen osuessa kohdalle hyppääkin sievästi).

© kasvattaja